Turku Energia juhlistaa 50-vuotiasta kaukolämpöä kaivonkansiin suunnitellulla taideteoksella
Turku Energian kaukolämpö täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Lämmitysmuotona kaukolämpö on keksintönä vanha, mutta lämmitysmuotona moderni. Turku Energia juhlistaa tätä merkkivuotta kaukolämpöverkostonsa kaivonkansiin suunnitellulla juhlavuoden taideteoksella. Teoksen on suunnitellut kuvataiteilija Mauri Kosonen ja teoksen idea perustuu Turun kaukolämpöverkostoon.
Ensimmäinen kansista asennettiin tänään 3.3., Kaukon päivänä kävelykadulle Yliopistonkadun ja Kristiinankadun risteykseen. Kaivonkansia vaihdetaan Turun kaukolämpöverkkoon sitä mukaa kun kansien vaihdoille tulee tarvetta, yhteensä noin 200 kappaletta.
“Kaukolämpö on osoittanut muutoskykynsä ja edelläkävijyytensä menneiden vuosikymmenten aikana. Se on mukautunut muuttuviin polttoaineisiin, vähentänyt merkittävästi päästöjään, pysynyt hinnoittelultaan kilpailukykyisenä ja on keskeinen huoltovarmuuden kivijalka. Mikä sen hienompaa, kuin juhlistaa näitä tasavuosia kaupunkilaisten iloksi tulevalla taiteella, sanoo Lämpö-yksikön johtaja Juho Perkonoja.
Taideteoksen tarina ammentaa ideansa Turun kaukolämpöverkostosta
Taideteoksen keskiössä on kaukolämpöverkosto sekä kaasukello. Kuvataiteilija Mauri Kosonen kuvaa tarinaa taideteoksen takana seuraavasti:
”Turun verenkierto
Kuten verisuonet ihon alla, kaukolämpö levittäytyy näkymättömänä putkistojen verkostona Turun seudun pinnan alla, lämmittäen sen etäisimmätkin raajat, sormet ja varpaat. Kaukolämmön ytimessä on Johan Eskil Hinderssonin suunnittelema kaasukello. Entisessä kaasukellossa on lämminvesisäiliö, jonka sisällä on 600 000 ämpärillistä kuumaa vettä. Vesisäiliö hengittää kaupunkilaisten rytmissä kulloisenkin lämpimän veden tarpeen mukaan. Niin Turun Linna, kuin Tuomiokirkkokin lämpeävät kaukolämmöllä. Kaukolämpö on ollut osa Turkua jo 50 vuotta!”
Kaukolämpö: Keksintönä vanha, lämmitysmuotona moderni
Turussa kaukolämmön toimitus alkoi vuonna 1976, ja siitä on kasvanut keskeinen osa alueen energiajärjestelmää. Turussa, Raisiossa, Naantalissa ja Kaarinassa asuu noin 200 000 asukasta kaukolämmöllä lämmitetyistä kiinteistöissä. Turku Energia toimittaa jäähdytystä noin 150 kiinteistöön Turun alueella. Kaukolämpöverkoston pituus on yli 640 kilometriä ja jäähdytysverkoston 36 kilometriä.
"Kaukolämpö on ollut jo 50 vuotta keskeinen osa turkulaisten arkea. Näkymätön, mutta elintärkeä järjestelmä, joka tuo koteihin tasaisen lämmön, tukee kestävän kaupungin kehitystä ja toimii luotettavasti myös silloin, kun ympärillä tapahtuu", sanoo kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen Turun kaupungilta.
Vuonna 2025 kaukolämpöä myytiin 1670 gigawattituntia ja jäähdytystä 44 gigawattituntia. Vuosittain myydyn kaukolämmön määrään vaikuttaa muun muassa lämpötilavaihtelut. Vuonna 2025 Turku Energian myymästä kaukolämmöstä tuotettiin 95,2 % biomassalla, lämpöpumpuilla ja lämmön talteenotolla sekä sähkökattiloilla. Ei-polttavilla tuotantomuodoilla tuotettiin 41,9 % Turku Energian myymästä kaukolämmöstä vuonna 2025.
Kaukolämmön perustuotannosta vastaa Turku Energian osakkuusyhtiö Turun Seudun Energiantuotanto Oy. Turku Energia huolehtii asiakkuuksista, lämmön siirrosta sekä lämmön vara- ja huipputuotannosta.
”Turku Energian kaukolämpö on vuosikymmenien saatossa muuttunut ja mukautunut kehityksen mukana, kuten öljykriisin 1970-luvulla ja energiakriisin 2020-vuosikymmenen alussa mukana tuomiin muutoksiin. Se on teknologinen ratkaisu, joka joustavasti pystyy hyödyntämään eri tuotantomuotoja ja on ollut keskeisessä roolissa edistämässä Turun kaupungin hiilineutraaliustavoitteiden toteutumista. Kaukolämmöllä on myös tulevaisuudessa keskeinen rooli osana energiajärjestelmän joustoa yhdistäen sähköntuotannon, teollisuuden ja rakennetun ympäristön energiavirrat yhdeksi kokonaisuudeksi”, sanoo Juho Perkonoja.
Taideteos pähkinänkuoressa:
”Turun verenkierto”
– Kannen suunnittelu: kuvataiteilija Mauri Kosonen
– Tilaaja: Turku Energia
– Kaukolämpö 50 vuotta, juhlavuoden 2026 kaukolämpökaivon kansi
– Kannen halkaisija: 60 cm, paino 62 kg
– materiaali: valurauta, patinoituu ruostepintaiseksi ajan myötä
– Kannen valimo: Ulefos Oy/ Niemisen valimo Oy, Harjavalta
– Standardi: EN 124-2, kuormitusluokka: D400