Sää ja vesitilanne avainroolissa sähkön hintatason määräytymisessä
Lauha sää ja vahva pohjoismainen vesitilanne ovat pitäneet alkuvuoden spot-hintatason maltillisena
Tunti- ja vuorokausitason spot-hintatoteumat Suomessa ovat alkuvuonna olleet hyvin vaihtelevia. Hintakehitys kuvaa nykyistä ”uutta normaalia”, jossa sähkön hinnanmuodostus on entistä sääriippuvaisempaa. Tuulivoimatuotannon osuus sähköjärjestelmässämme oli viime vuonna jo neljännes tuotannosta, ja toisaalta vanhasta, puhtaasti hiileen nojautuvasta lämpövoimatuotannosta on pääosin jo luovuttu. Tämän takia matalapainevoittoisessa eli lauhassa ja tuulisessa säässä sähkön hinta voi talvellakin painua välillä verraten alas. Vahvasti korkeapainevoittoinen, kylmä ja vähätuulinen sää voi taas aiheuttaa korkeitakin hintapiikkejä, koska sääriippumatonta perusvoimaa on vähemmän tarjolla.
Alkuvuoden keskimääräinen arvonlisäverollinen spot-hintatoteuma (13.5. asti) oli hintaheilunnasta huolimatta varsin kohtuullinen eli keskimäärin vajaat 6,0 snt/kWh, vaikka katsauksen laadintahetkellä takana onkin Olkiluodon ydinvoimalan 3- ja 2-reaktoreiden yhtäaikaisesta seisokista ja kylmästä säästä johtunut korkeampien spot-hintojen ajanjakso. Keskimäärin varsin lauha ja tuulinen sää, sekä vahva pohjoismainen vesitilanne painoivat hintatasoa. Norjan ja Ruotsin pohjoisemmilla alueilla vesialtaat ovat varsin täysiä ja vuorilla paljon lunta. Sen sijaan Nord Pool -alueen eteläisimmillä alueilla lumi- ja pohjavesitilanne on selvästi normaali niukempi.
Vahvan vesitilanteen johdosta sulamiskauden pohjoisten alueiden spot-hintatason odotetaan toteutuvan kohtuullisen matalana, minkä odotetaan heijastuvan meille varsinkin Ruotsin pohjoisen hinta-alueen välityksellä. Keskikesällä pohjoisessa sähkön rajasiirtoyhteydessä Ruotsista Suomeen on huoltotöiden takia kuitenkin merkittäviä rajoituksia, mikä voi varsinkin tuulettomina ja helteisinä ajanjaksoina vaikuttaa spot-hintatasoa nostavasti, yhdessä ydinvoimahuoltojen sesongin kanssa. Ruotsissa ison Oskarshamn 3 -ydinvoimalan maaliskuun lopussa alkanut huolto on pidentynyt peräti elokuun puoliväliin. Vielä toistaiseksi yhtenä Suomen hintaa madaltavana tekijänä toimii Viroon johtavan Estlink 2 -merikaapelin joulukuun lopussa tapahtunut katkeaminen. Suuremman sähkönviennin mahdollistamaa kaapelia odotetaan jälleen käyttöön heinäkuun puolivälissä.
Spot-hintakehitys (Suomen eli Helsingin aluehinta) 1.1.2025-13.5.2025 Data: SKM Syspower/Montel.
Futuurimarkkinoilla maakaasun hinta ja Yhdysvaltain tullipolitiikka painoivat hintatasoa
Sähköntuotantoon käytettävistä polttoaineista erityisesti maakaasun futuurihinnat olivat laskussa helmikuun puolivälistä huhtikuun lopulle. Markkinoilla hinnoiteltiin Ukrainan sodan päättämisen tai ainakin tulitauon todennäköisyyden kasvua ja tämän myötä Euroopan markkinoille ajateltiin virtaavan nykyistä enemmän myös venäläistä maakaasua. Epäsymmetrisen neuvotteluasetelman takia kuitenkin edes tulitaukoon päätyminen on kirjoitushetkellä rauhanpuheista huolimatta vielä epävarmaa. Alkuvuodesta Trumpin hallinto keskittyi painostamaan Ukrainaa ja myötäilemään Venäjää. Nähtäväksi jää, muuttaako hiljattain solmittu mineraalisopimus Trumpin hallinnon suhtautumista. Pohjoismaisten hintojen matalan lähtötason takia maakaasun hinnanlaskun vaikutus hintoihin oli meille kuitenkin melko rajallinen. Sen sijaan hyvä vesitilanne ja alkuvuoden keskimäärin odotettua maltillisempi Helsingin aluehinnan ja systeemihinnan välinen aluehintaero madalsivat futuurimarkkinoiden aluehintaerojohdannaisten hintoja.
Huhtikuun alussa globaaleihin talouskasvunäkymiin vaikuttava Yhdysvaltain nykyhallinnon raju tullitariffien korotus sysäsi osakekurssit ja polttoaineiden hinnat jyrkkään laskuun, mikä heijastui myös sähköjohdannaisten hintoihin. Kasvanut epävarmuus on finanssimarkkinoille myrkkyä ja itse tullitariffien ja ilmoitettujen vastatullien takia talouskasvun merkittävän hidastumisen todennäköisyys kasvoi selvästi. Presidentti Trump ilmoitti lopulta 10 prosentin perustason ylittävien tullien 90 päivän lykkäämisestä. Ilmeisesti lykkäys oli reagointi tullipäätöksen jälkeisiin Yhdysvaltain joukkovelkakirjamarkkinoiden voimakkaisiin hintareaktioihin. Katsauksen kirjoittamisen aikaan on juuri ilmoitettu myös Yhdysvaltain ja Kiinan välisestä tullitoimien 90 päivän lykkäämisestä, mikä on kohentanut finanssimarkkinoiden sentimenttiä ainakin tilapäisesti.
Spot-hintatoteumat (HEL 15.4.2024 alkaen) sekä tulevaisuuden futuurihinnat 12.5.2025 seuraaville kahdelle vuodelle (viikkokeskiarvot). Data: SKM Syspower/Montel.
Markkinat ovat hinnoitelleet tulevaa kesää huomattavan matalaksi hyvän vesitilanteen johdosta. Syksystä eteenpäin ja varsinkin talvikaudelle hinnat ovat tyypilliseen tapaan kesäkautta selvästi korkeammat. Lämmityskauden sääriskit ja korkeampi sähkönkulutus selittävät korkeampia hintaodotuksia. Toukokuun alusta hinnat ovat olleet reippaassa nousussa käytännössä koko käyrällä. Taustalla ovat kuivaa sekä poikkeuksellisen viileää toukokuun säätä odottaneet ennusteet, sekä maakaasun hintojen verraten jyrkkä nousu. Maakaasun hintaa ovat nostanut EU:n suunnittelemat tuoreet toimet venäläisestä kaasusta irtautumiseksi.
Spot-markkinat: Sähkön fyysisen toimitukseen perustuva, kerran päivässä vuorokautta ennen sähkön toimitusta käytävä suljettu huutokauppa. Toimijat lähettävät tarjouksensa sähköpörssiin, missä tarjousten perusteella lasketaan sähkön Nord Pool -alueen systeemihinta ja hinta-aluekohtaiset aluehinnat tunneittain.
Spot-hinta: Spot-sähkösopimuksen hinta muodostuu perusmaksusta, myyjän marginaalista ja energian hinnasta. Kuluttajalle energian hinta on pohjoismaisen sähköpörssi Nord Poolin Suomen hinta-alueen hinta lisättynä sähkönmyyjän marginaalilla. Tulevat sähkön spot-hinnat voit tarkistaa helposti esimerkiksi Fingridin Tuntihinta-sovelluksella.
€/MWh: on sähkön hintayksikkö, jolla tukkumarkkinalla käydään kauppaa. Kuluttajamyynnissä käytetään sen kerrannaisyksikköä snt/kWh (10 €/MWh on 1 snt/kWh).
Aluehintaero: Systeemihinnan ja alueellisen hinnan ero. Suomessa ero on Helsingin aluehinnan ja systeemihinnan välinen ero. Systeemihinta lasketaan koko Nord Pool -alueelle huomioimatta sähkön tuotanto- tai kulutuspaikkaa. Aluehintaero syntyy kun eri hinta-alueilla on eroja sähkön kysyntä- ja tarjontatilanteessa eikä hinta-alueiden välillä ole riittävästi vapaata siirtokapasiteettia
Johdannaismarkkinat: Johdannaismarkkinoilla käydään kauppaa sähkön hintaan liittyvillä johdannaistuotteilla, kuten esimerkiksi futuureilla, termiineillä ja optioilla. Johdannaistuotteiden avulla on mahdollista myydä tai ostaa sähköä kiinteään hintaa määrätyllä aikavälillä tulevaisuudessa. Kaikkein aktiivisimmin kauppaa käydään seuraavan vuosineljänneksen ja seuraavan vuoden sopimuksilla. Johdannaissopimukset ovat puhtaita finanssituotteita, eli niihin ei suoraan liity velvollisuutta ostaa tai myydä fyysistä sähköä, vaan ainoastaan raha vaihtaa omistajaa. Johdannaismarkkinoiden keskeisenä ideana on luoda ennustettavuutta alan yrityksille.
Johdannaishinta: Tarkoittaa sitä hintaa, jolla sähköyhtiöt ja muut tukkumarkkinatoimijat voivat tehdä keskenään pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia sopimuksia sähkön ostosta ja myynnistä. Siksi kunkin ajanhetken johdannaishinnat kertovat markkinoiden näkemyksen sähkön pörssihinnan tulevasta kehityksestä.
Nord Pool: Nord Pool on Euronextin ja Pohjoismaiden sekä Baltian kantaverkkoyhtiöiden omistama sähköpörssi, joka on toiminut 1990-luvulta lähtien. Sähkön yhteismarkkinat mahdollistavat sähkön ostamisen ja myymisen yli rajojen. Yhteismarkkinoiden kautta esimerkiksi ruotsalainen ylijäämäsähkö voidaan myydä suomalaisille, ja toisena ajankohtana suomalainen ylijäämäsähkö vaikka norjalaisille. Nord Pool-sähköpörssin tarkoituksena on tasata kysyntäpiikkejä eri alueilla ja lisätä kilpailua.