Tuttuja makuja höyryn avulla

Artukaisten mäen elintarviketehtailla valmistetaan kotimaisia suosikkituotteita, jotka tunnetaan lähes jokaisessa suomalaisessa ruokapöydässä. Mehukattia, PILTTIä ja Jalostajan hernekeittoa yhdistää yksi asia: Turku Energian tuottama höyry.
Tammikuisena pakkasaamuna Artukaisissa paistaa aurinko. Turku Energian avainasiakaspäällikkö Harri Lehto on kutsunut Artukaisten mäellä elintarvikkeita valmistavien yritysten edustajat kahvikupposen äärelle. Tapaamme Jalostaja Oy:n tiloissa, rakennuksessa, josta koko alueen pitkä teollisuushistoria on käynnistynyt.
Turku Energian höyryntuotantolaitos Artukaisissa tuottaa alueen teollisuusyritysten käyttöön höyryä sekä lämpöä kaukolämpöverkkoon. Elintarviketeollisuuden lisäksi Artukaisten alueen yritykset edustavat monia eri aloja aina lääketeollisuudesta tekstiilihuoltopalveluihin. Tehtaat käyttävät Turku Energian tuottamaa höyryä omissa tuotantoprosesseissaan, kuten esimerkiksi painekattiloissa, pastörointilaitteissa ja pesukeskuksissa.
Kuvassa vasemmalta lukien Harri Lehto (Turku Energia), Ilari Suomalainen (Eckes-Granini), Tomi Strand (Nestlé) ja Petri Virtanen (Jalostaja).
Elintarviketuotannon perusta
Höyryn avulla elintarvikkeet lämpökäsitellään turvallisiksi ja hyvin säilyviksi. Höyryllä toteutetut tuotantoprosessit varmistavat, että tuotteet täyttävät elintarviketeollisuuden tiukat laatu- ja turvallisuusvaatimukset.
– Meillä esimerkiksi mehut pastöroidaan höyryn avulla. Höyry ei ole suorassa kontaktissa tuotteeseen, mutta se mahdollistaa tarkan ja hallitun kuumennuksen, joka säilyttää elintarvikkeen maun ja laadun, Eckes-Granini Finland Oy:n tuotantoinsinööri Ilari Suomalainen kertoo.
Suomen johtavan mehujen valmistajan Eckes-Granini Finland Oy:n tehtaalla valmistetaan muun muassa Marlin mehuja ja glögiä sekä Mehukatin tuotteita, kuten ikisuosikkeja, Trip-pillimehuja.
– Ilman höyryn mahdollistamaa lämpökäsittelyä tuotteet olisivat säilyvyydeltään viikkotavaraa, jatkaa Suomen Nestlé Oy Turun tehtaan tehdaspäällikkö Tomi Strand.
Nestlén tehtaalla valmistetaan muun muassa suomalaisten lastenruokaklassikoihin lukeutuvaa PILTTI-mangososetta, joka onkin yksi myydyimmistä PILTTI-tuotteista. Lämpökäsittelyn ansiosta tuotteiden säilyvyys mitataan kuukausissa, jopa vuosissa. Lastenruokien raaka-aineille on säädetty tavallista tiukemmat laatuvaatimukset, eikä niissä saa käyttää esimerkiksi väri- tai säilöntäaineita.
Myös Jalostaja Oy:n tehtaanjohtaja Petri Virtanen korostaa höyryllä tehtävän lämpökäsittelyn merkitystä elintarvikkeiden tuotantoprosesseissa, erityisesti säilykkeiden kohdalla. 90-vuotisjuhlaansa tänä vuonna viettävä Jalostaja valmistaa ikonisen maineen saavuttaneen hernekeittonsa lisäksi tehtaallaan myös Auran sinappia, majoneeseja sekä kauppojen omien merkkien, kuten Pirkan ja Coopin, tuotteita.
Eckes-Granini Finlandin, Suomen Nestlén ja Jalostajan tehtailla tuotantomäärät ovat suuria, joten höyry on yksi merkittävimmistä komponenteista tehtaiden energiatarpeessa. Kaikki kahvipöydässä istuvat toteavat, että elintarvikealan yrityksille höyry ei ole vain yksi energiamuoto muiden joukossa, vaan kriittinen osa koko tuotantoa.
– Turkuun on keskittynyt pitkän linjan elintarviketeollisuuden osaamista ja vahvoja, koko kansalle tuttuja brändejä. On hienoa olla osaltamme mukana mahdollistamassa alueen yritysten arkea, Harri Lehto kertoo.
Luotettavaa lähituotantoa
Artukaisten teollisuusalueella on pitkä historia, joka ulottuu 1930-luvulle saakka. Energiaa on tuotettu alueella vuosikymmenten ajan, alun perin fossiilisilla polttoaineilla, mutta jo useiden vuosien ajan uusiutuvilla energialähteillä. Turku Energian höyry on täysin uusiutuvilla energialähteillä tuotettua, mikä tukee myös alueen yritysasiakkaiden omia vastuullisuustoimia.
Suomalainen, Strand ja Virtanen ovat kaikki samaa mieltä siitä, että Pohjoismaissa vastuullisuusasioissa ollaan edelläkävijöitä monilla mittareilla. Artukaisten mäellä tämä näkyy esimerkiksi siinä, että höyry kulkeutuu yrityksiin kirjaimellisesti naapurista päästöttömänä lähituotantona. Keskitetyn tuotannon ansiosta tehtaiden ei tarvitse investoida omaan höyryntuotantoon.
– Käyttäjän näkökulmasta tämä vapauttaa meidät keskittymään siihen, minkä osaamme parhaiten, eli mehun laittamiseen purkkiin, Suomalainen naurahtaa.
– Höyry on avain koko hommaan, tiivistävät Strand ja Virtanen.
Teksti: Ella Laine // Kuvat: Katariina Torikka